EU:ssa valmistellaan parhaillaan yhteisötalouden suosituksia alan toimijoiden toimintaedellytysten parantamiseksi jäsenmaissa. EU:n komissio pyysi kannanottoja ”Yhteisötalous – perusedellytysten kehittäminen” -aloitteeseen syyskuun 2022 loppuun mennessä.
Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus -konsortio, johon kuuluvat Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO ry, Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy, Kuntoutussäätiö sr, Osuustoimintakeskus Pellervo ry, Silta-Valmennusyhdistys ry ja Vates-säätiö sr, painottaa kannanotossaan erityisesti yhteisötalouden inklusiivisuutta sekä kaikkien väestöryhmien ja ihmisten mukana pitämistä.
Politiikkatoimien tulee olla yhteensovitettavia ja koordinoituja siten, että niissä tulevat huomioiduksi myös kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset. Tämä edellyttää jäsenmaissa huomattavasti nykyistä koordinoidumpia toimia erityisesti työllisyys-, koulutus-, sosiaali-, teollisuus-, tutkimus-ja innovaatio- sekä ympäristöpolitiikan välillä.
Kansainvälistyminen ja julkiset hankinnat luovat mahdollisuuksia yhteisötalouden toimijoille
Yhteiskunnallisten ja sosiaalisten yritysten kansainvälistyminen ja kansainvälistymisen edistäminen tulee saada osaksi yhteisötalouden aloitetta/suositusta. Esimerkiksi sosiaalisten innovaatioiden skaalaamiseen ja levittämiseen tarvitaan koko EU:n laajuisia tuki-ja rahoitusinstrumentteja tai ainakin näiden harmonisointia niin, että paikallisten yhteisöjen kehittämistä innovaatioista saadaan laajempaa vaikuttavuutta EU:n alueelle.
Julkiset hankinnat ovat merkittäviä yhteiskunnallisten yritysten ja muiden yhteisötalouden toimijoiden markkinoille pääsyn ja yhteiskunnallisten päämäärien toteuttamisen kannalta. Sosiaalisten kriteerien, erityisesti työllistämisehdon, käyttöä julkisissa hankinnoissa tulee tukea EU-tason ohjeistuksella sekä eri toimijoiden ja valtioiden välisellä yhteistyöllä.
Kansallinen ohjaus ja politiikkatoimet kuntoon
Yhteisötalouteen liittyy edelleen epäselvää käsitteistöä, joka vaikuttaa väistämättä myös sitä koskeviin politiikkatoimenpiteisiin ja niiden kansalliseen toteutukseen. Jäsenmaissa on hyvin erilaisia yhteisötalouteen liittyviä käytäntöjä, esimerkiksi kansalaisjärjestöjen asemassa ja roolissa sekä rahoitusperustassa on isoja eroja maiden välillä. Vaihtelua on myös siinä, miten yhteiskunnallinen yritys ymmärretään.
Pitkälle menevän harmonisoinnin ja yksityiskohtaisen normiohjauksen sijaan Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus pitääkin tarkoituksenmukaisena kansallisen ohjauksen ja politiikkatoimien kuntoon saattamista niin, että ne aidosti edistävät yhteisötaloutta ja sosiaalista innovointia.
EU-tasolla on kuitenkin välttämätöntä yhtenäistää peruskäsitteitä ja luoda edellytyksiä yhteiskunnalliselle yritystoiminnalle ja sosiaaliselle innovoinnille muun muassa EU-laajuisten rahoitusinstrumenttien kautta. Myös yleisen asenneilmapiirin muokkaaminen yhteisötaloudelle ja yhteiskunnalliselle yrittäjyydelle suotuisammaksi on tärkeää.
Lue kannanotto kokonaisuudessaan tästä
Kannanoton ovat laatineet:
Jarmo Hänninen, Osuustoimintakeskus Pellervo ry
Susanna Kallama, Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO ry
Harri Kostilainen, Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy
Soile Kuitunen, Kuntoutussäätiö sr
Kimmo Kumlander, Silta-Valmennusyhdistys ry
Jukka Lindberg, Vates-säätiö sr