Työllistämisen ytimessä

– Tänä päivänä yrityksemme arvot ovat tuoneet sen, että saamme hyvää työvoimaa töihin. Ihmiset hakevat sitä, että itselle merkitykselliset arvot ovat myös työssä mukana, kertoo Kimmo Laitinen.


Työllisyyden valmennuspalveluissa kilpailu on kovaa. Tämän tietää myös SunUra Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Laitinen, joka on toiminut heikossa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten työllistämisen parissa jo kymmenen vuotta.

– Työllisyyspalvelut ovat kovaa ostopalvelutyötä, missä pitää hallita isoja volyymejä ja prosesseja. Meidän liikevaihto tulee olemaan tänä vuonna noin 3,6 miljoonaa euroa, josta puolet tulee henkilöstövuokrauksesta ja puolet valmennuspalveluiden tuottamisesta. Asiakkaat ohjautuvat meille TE-toimistojen ja kuntien kautta, kertoo Kimmo Laitinen.

Yhteiskunnallisen yrityksen SunUra Oy:n juuret ulottuvat vuoteen 2013, jolloin yritys aloitti työhönvalmennuksen yhteistyön Espoon kaupungin kanssa.

– Silloin STM:n Työpankki-kokeilu oli yrityksemme kantava voima, missä kehitettiin haastavassa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten työllistämistä henkilöstövuokrauksen kautta, muistelee Laitinen.

Konsortion voima elinehto

Vuonna 2019 SunUra Oy myytiin Mielen ry:lle, minkä omistuksessa yrityksen toiminta on laajentunut pääkaupunkiseudun lisäksi Forssaan, Hämeenlinnaan, Lahteen, Riihimäelle, Helsinkiin ja Tampereella. Kasvu perustuu yhteistyöverkostoihin.

– Olemme kehittäneet systemaattisesti valmennuspalveluiden tuottamista ja henkilöstövuokraamista, jotta pystymme työllistämään haastavassa työmarkkina-asemassa olevia ihmisiä yrityksiin ja viemään palkkatukiasioita eteenpäin, kertoo Laitinen.

– Aloitimme konsortiopohjaiset kilpailutukset vuonna 2018. Kokosimme konsortioita ja pääsimme mukaan kilpailutuksiin erilaisin ryhmittymin eri alueille. Konsortiona täytimme kilpailutuksen vaatimukset ja olimme uskottava toimia, kuvaa Laitinen.

Hän on huomannut, ettei esimerkiksi TE-toimiston uravalmennuspalveluita pääse tuottamaan, jos niistä ei ole kokemusta. SunUra Oy:llä on yhdessä konsortion kanssa laaja osaaminen ja kokemus erilaisten valmennuspalvelujen tuottamisesta.

– Työpaikkoja on nyt ollut tarjolla ennätyspaljon. Lähdemme etsimään työtä aina asiakas edellä, eikä esimerkiksi yritysverkoston mukaan. Teemme työllistämistä yksilön edellä, kertoo Laitinen.

– Palvelutuotannon konsortiorakenteet perustuvat kolmannen sektorien toimijuuteen. Tällä tavoin pyrimme pärjäämään isoille valmennuspalvelu yhtiölle kovassa kilpailussa. Uusien kumppanien hakeminen ja kumppanuus ovat jalostuneet edelleen, kertoo Laitinen.

Epävarmuudessa arvot kantavat

Työllistymispalvelujen tuottajana on opittava ottamaan vastaan myös pettymyksiä. Kilpailu on kovaa. Kaikki suunnitelmat eivät aina onnistu. SunUra Oy:n liiketoiminnan suurin epävarmuus liittyy valmennuspalveluiden asiakasmääriin ja uusien sopimusten saamiseen.

– Sopimukset ensi vuodelle eivät vielä takaa mitään siitä, miten paljon asiakkaita ohjautuu meille. Toki voimme omalla hyvällä työllä edistää uusien asiakkaiden ohjautumista, mutta sekään ei aina vaikuta positiivisesti asiakasmääriin. Yrityksen pitää olla tosi joustava. Emme tiedä, onko meille tulossa ensi viikolla 100 vai kaksi asiakasta palveluun. Meille on tullut kuitenkin kokemusta ennustaa tulevia asiakasmääriä ja kykyä organisoitua nopeasti ja pitää tiettyä työvoimareserviä yllä, kuvaa Kimmo Laitinen yrityksen vahvuuksia.

– Kilpailutuksessa ratkaisevat hinta ja laatu, missä ei pisteytetä arvoja. Valmennusala on tehokas ja konseptoitu ala, jossa on paljon tosi laadukkaita palveluntuottajia kilpailijoina. Kovassa kilpailutilanteessa joutuu miettimään, miten toimimme kustannusperustaisesti arvojemme mukaisesti, huomauttaa Laitinen.

Yhteiskunnallisen yrityksen SunUra Oy:n toimintaa linjaavat sen omistaja Mielen ry, joka ovat sitoutuneet siihen, että yritys luo hyvinvointia.

– Jos omistajamme olisi pääomasijoitusyhtiö, linjaukset voisivat olla erilaisia. Valitettavasti kilpailutuksiin yhteiskunnallisen hyvän tuottamista ei ole vielä kirjattu, jatkossa kyllä vahvemmin kirjoitetaan ja toivotaan, että näitä asioita myös kilpailuttajat arvottaisivat enemmän tulevaisuudessa, sanoo Laitinen.

Voi olla vaikea määrittää, mitä kilpailuetua yhteiskunnallinen yrittäjyys tuo, mutta ainakin se tuo tehokkuuteen erilaisen kuvakulman, kun yrityksen toiminnan tavoitteet yhteiskunnallisia.

– Olemme löytäneet palveluja tuottavaan konsortioon kumppaneita, joiden kanssa toimintaa ja taloutta suunnitellaan yhdessä, kuvaa Laitinen yhteistyön hedelmiä.

– Tänä päivänä yrityksemme arvot ovat tuoneet sen, että saamme hyvää työvoimaa töihin. Ihmiset hakevat sitä, että itselle merkitykselliset arvot ovat myös työssä mukana.

Työ-SIB saa kiitosta

SunUra Oy on myös yksi valtakunnallisen Työ-SIB -ohjelman palvelutuottajasta. Työ-SIB on työ- ja elinkeinoministeriön tilaama vaikuttavuusinvestointihanke. Siinä on kerätty ensin sijoittajilta varoja SIB-rahastoon, jolla rahoitetaan palveluntuottajien tekemää työllistymistä tukevaa palvelua. TEM maksaa rahastolle tulospalkkion vain ja ainoastaan siinä tapauksessa, että työllistymiselle asetetut tavoitteet saavutetaan.

– Pirun hyvä palvelu, toteaa Laitinen lyhyesti.

–  Olen erittäin iloinen, että olemme Työ-SIB:issä mukana. Se on suunniteltu palvelutuottajan näkökulmasta hyvin ja olemme saaneet hyviä tuloksia. TE-toimistosta ohjautuneet asiakkaat ovat olleet palveluissamme 6 kuukautta ja työllistymisaste on ollut 49 prosenttia, latelee Laitinen.

– Hankkeessa S-Pankin Työ-SIB rahastosta kustannetaan Työ-SIB valmennuksesta aiheutuvia kuluja vaikuttavuus- ja tulosperusteisesti. Tuloksiamme verrataan tilastolliseen vertailuryhmään ja rahasto saa tulospalkkiota, jos Työ-SIBissä työllistettävien toteutunut palkkasumma ylittää taustatekijöiltään samankaltaiselle työttömien joukolle ennustetun palkkasumman, avaa Laitinen rahaston toimintaperiaatteita.

Hän painottaa, että SunUra ei pysty vaikuttamaan siihen, keitä TE-toimisto heille lähettää asiakkaaksi, koska asiakkaat arvotaan palveluun. SIB palvelu on asiakkaalle vapaaehtoinen palvelu. Asiakkaan vapaaehtoisuus on myös erittäin positiivinen asia tässä palvelussa.

Teksti ja kuva: Tiina Jäppinen