Eskolan Kyläpalvelu Oy on yhteisöllinen yhteiskunnallinen yritys, jonka omistaa yli 130 kyläläistä kyläyhdistyksen tai henkilökohtaisten osakkeiden kautta. Monipalveluyritys tunnetaan edelläkävijänä, joka syntyi uhmasta, kun Kannuksen kaupunki päätti lakkauttaa kyläkoulun.
– Sitten tuli uusi ilmoitus. Kaupunki oli päättänyt lakkauttaa myös päiväkodin. Sitä päätöstä pidettiin jo ihan mahdottomana. Vaikka Eskola on maaseutukylä, alueella on silti teollisuutta, joka työllistää noin 200 ihmistä. Jos päiväkoti olisi viety, kyläläisten olisi pitänyt kuljettaa lapsiaan edestakaisin keskustaan 12 kilometrin päähän, kertoo Eskolan Kyläpalvelu Oy:n hallintopäällikkö Miia Tiilikainen.
Eskolan Kyläpalvelu Oy perustettiin 10 vuotta sitten tähän akuuttiin päivähoitopaikan tarpeeseen. Ensin päiväkoti toimi kunnan vuokratiloissa, mutta kun koulun toiminta loppui, yritys osti koulukiinteistön eurolla. Nyt yritys on monipalveluyritys, joka palvelee kyläläisiä tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan.
Monipalvelukeskus
– Alusta lähtien oli selvää, että yrityksestä tulee yhteisöllinen yhteiskunnallinen yritys. Silloin joka penni ja latinki tulee koko kylän hyväksi ja palvelut kyläläisten tarpeeseen. Kun yhteiskunnallinen yritys on yhteisöllinen, sen palvelut kattavat kaikki – vauvasta vaariin, painottaa Tiilikainen.
Eskolan Kyläpalvelu Oy ja Eskolan kyläyhdistys ry tekevät työtä rintarinnan kylän asukkaiden hyvinvoinnin ja palveluiden turvaamiseksi. Yhdessä yrityksen palvelupaletti on saatu toimivaksi.
Entisessä koulussa eli nykyisessä Eskola-talossa toimivat Tenavatallin päiväkoti, Pikku-Pässin lounasruokala, kyläkirjasto ja postipalvelut. Eskolan Kyläpalvelu Oy tarjoaa myös kodin siivous- ja tukipalveluita. Kyläpalvelutoimisto toimii kylän infopisteenä, josta saa tietoa palveluista ja ajankohtaisista asioista. Talosta voi vuokrata myös kokoustilaa.
Eskolan Kyläpalvelu Oy tuottaa ostamassaan koulukiinteistössä päiväkotipalveluita Kannuksen kaupungille kilpailutuksen kautta.
– Sopimus on taatusti edullinen kaupungille, koska heidän ei tarvitse ylläpitää kiinteistöä tai järjestää lapsille ruokailua, perustelee Tiilikainen. Päiväkotipalveluita osaa myös Sievin kunta, jolla on käytössä palvelusetelit.
Lounasravintolan palveluita käyttävät pääosin päiväkotilaiset, kylän asukkaat ja alueen yritysten työntekijät. Lisäksi Eskola-talo tarjoaa ateriapalveluita kotiinkuljetuksena muun muassa kylän vanhuksille.
Koulurakennuksen ostossa kaupanpäälle tulivat myös opettajien rivitalon asunnot, joita Eskolan Kyläpalvelu vuokraa ja huolehtii kiinteistön kunnossapidossa.
Eskolan Kyläpalvelu Oy konsultoi maksua vastaan muita kyläyhdistyksiä, joita kiinnostaa perustaa yritys palvelujen turvaamiseksi ja kehittää toimintaansa.
Työtä ja työllisyyspolkuja
Eskola valittiin toistamiseen vuoden kyläksi vuonna 2017.
– Yrityksellä meni lujaa ja välillä tuntui, että on pidettävä hatusta kiinni. Vauhditus tyssäsi koronaan, mutta edelleen samat palvelut toimivat, vaikka on ollut tiukempaa kuin ennen, kertoo Tiilikainen.
Eskolan Kyläyhdistyksen suurin tulonlähde on teatteritoiminta ja kesällä 2023 kyläyhdistys myi 2000 kesäteatterilippua. Ruokapalvelu syntyi teatteritoiminnan yhteyteen, kun teatterissa kävijöille alettiin tarjota ruoka-annoksia.
Ravintola työllistää yhden kokin sekä palveluhenkilön, joka hoitaa ruuan jakelua. Hän tekee myös kotisiivouksia ja muita askareita, joita kyläläiset tarvitsevat
Eskolan kyläyhdistyksen periaatteena on ollut työllistää myös kylän kaikki nuoret, jotka haluavat töihin kaupungin kesätyösetelillä. Työpaikkoja löytyy niin yhdistyksestä kuin yrityksestä.
– Yhdistys järjesti vuosia myös kuntouttavaa työtoimintaa ja kuntoutujia oli paljon. Sitten kuntouttavan työtoiminnan ehtoja lisättiin. Työtoiminnassa olisi pitänyt olla mukana kokopäiväinen sosionomi. Mikään ei olisi estänyt meitä palkkaamasta sellaista, mutta meistä alkoi tuntua, ettei se ollut enää toimintamme ytimessä, perustelee Miia Tiilikainen palveluiden karsintaa.
Eskolan Kyläyhdistys tekee edelleen yhteistyötä Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen Soiten kanssa. Syksyllä 2023 kuntouttavassa työtoiminnassa oli kolme henkilöä, joista yksi tekee kiinteistöhuollon ja kaksi siivousalan töitä.
Miten pienessä 400 asukkaan kylässä löytyy voimaa pyörittää osakeyhtiötä?
– Halu pitää oma kylä hengissä on niin kova, uskoo Miia Tiilikainen.
– Olemme löytäneet hallitukseen osaavat jäsenet, joiden täytyy ymmärtää yritystoimintaa tai olla kokemusta ja osaamista joltain toiminnan osa-alueelta, hän jatkaa.
– Kaikki työntekijät eivät ole eskolalaisia vaan työhön otetaan pätevin ja paras. Monesti eskolalaiset tulevat kuitenkin hätiin, jos tarvitaan esimerkiksi tuuraajaa keittiölle.
Kyläyhdistys omistaa Eskolan yrityksestä 24 prosenttia. Lisäksi kyläläisillä ja kylän yrityksillä on yksittäisiä 60 euroa maksaneita osakkeita.
Opetuksen eri ratkaisuja kokeiltiin
Kun Eskolan peruskoulu lakkautettiin, kylässä mietittiin eri vaihtoehtoja opetuksen järjestämisestä. Alussa ainoa vaihtoehto oli järjestää opetus kotiopetusryhmässä vuosina 2014–2018. Tilat tähän toimintaan tarjosi Eskolan Kyläpalvelu Oy, joka oli ostanut koulukiinteistön.
Sen jälkeen opetusta jatkettiin Lähikouluja etäyhteistyöllä -kokeilussa (ns. Eskolan koulukokeilu), joka sai valtakunnallista ja kansainvälistäkin huomiota. Kokeilun tavoite oli testata uutta toimintamallia lähikoulujen ja -palveluiden säilyttämiseksi sekä löytää uusia ratkaisuja opetuksen järjestämisessä teknologiaa hyödyntäen. Tälläkin kertaa kylän perustama yhteiskunnallinen yritys tarjosi kiinteistön ja digitaalisia laitteita.
Sekä kotiopetusryhmän että koulukokeilun kivijalkana oli kylän vanhempainyhdistys, joka perustettiin jo kunnallisen koulun toimiessa Eskolassa. Kokeilun jälkeen koulu kuitenkin lopetettiin, koska sopivaa opetuksen järjestää ei kokeilun jälkeen enää löytynyt.
Leader-rahoitus tärkein
Kylätoimintaa ja palveluita on kehitetty pääasiassa Leader-rahoituksella. Pohjanmaan ELY-keskus on myöntänyt hankkeisiin korkeamman 80 prosentin tuen, kun tavallisesti yritykset saavat tukea 50 prosenttia. Tulkintaa tehdään tapauskohtaisesti.
– Ilmeisesti meidän ELY-alueellamme katsotaan, että olemme yhdistyksen kaltainen, koska emme maksa osinkoa. Tulkinta vaihtelee alueittain ja Leader-hankkeittain. Yhteistä linjaa ei ole, sanoo Miia Tiilikainen ja huomauttaa: – Skotlannissa yhteisölliset yhteiskunnalliset yritykset saavat verohelpotuksia.
Yhteisölähtöiset yritykset maaseudulla
– Maaseudun yhteisölähtöiset yhteiskunnalliset yritykset ovat kiinnostaneet meitä jo pitkään, ja niistä on ollut tutkimus- ja kehittämishankkeita, kertoo väitöskirjatutkija Katja Rinne-Koski Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista.
Maaseudulla on osaamista, aktiivisuutta ja siellä tehdään paljon asioita, mikä jää usein piiloon, koska sitä ei useinkaan huomata tuoda esiin. Kyläyhdistysten tuottama palvelutuotanto vaihtelee pienimuotoisesta kyläkioskitoiminnasta laajamittaiseen asumispalveluiden tuottamiseen.
– Kyläyhdistys voi olla myös yritys, jos sillä on markkinoilla myytävää, avustusvaroista itsenäistä liiketoimintaa. Palvelut voidaan tuottaa myös perustamalla sitä varten erillinen kylän yhteinen yritys. Kummassakin tavassa voidaan puhua yhteisölähtöisestä yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä, toteaa Rinne-Koski.
Eskolan Kyläpalvelu Oy on ollut siinä edelläkävijä, joka palvelee kylää monipuolisesti ja suurella volyymilla.
– Aivan yhtä tärkeitä ovat esimerkiksi maaseudulla toimivat pienet kyläkioskit, koska monella voi olla matkaa kymmeniä kilometrejä lähimpään kauppaan. Toiminnan ei tarvitse olla taloudellisesti suurta. Ja jos onnistutaan integroimaan nuoret mukaan kylän toimintaan, voi merkitys olla suuri, muistuttaa Rinne-Koski.
Hänellä on kokemusta kyläyhdistysten yritystoiminnan kehittämisestä maaseudun yhteisölähtöisten yhteiskunnallisen yritysten hankkeisiin osallistuneiden pilottikylien kautta.
– Yrityksen perustaminen vaatii rohkaisemista ja jonkun henkilön, joka saa muita mukaan. Parasta on, että syntyy rinki, joka jakaa työtä niin ettei toiminta tule kenellekään liian raskaaksi. Osaaminen ja halu täytyy lähteä yhteisöstä itsestään. Jos ei ole innostusta, saan huudella itsekseen, pohtii Rinne-Koski.
Yrittäjyyteen rahoitusta helpommin
Aina tukea ei saa elinkeinopalveluiden yritysneuvojilta, jos he ajattelevat yhteiskunnallisen yrittäjyyden olevan jotain ihan muuta kuin ns. normaali yrittäjyys.
– Kun kyse on vielä yhteisölähtöisestä yrityksestä, jonka taustalla on koko yhteisö, ovat yritysneuvojat aika ihmeissään. Tarvitaan lisätietoa ja koulutusta, toivoo Katja Rinne-Koski.
Osuuskuntatoiminta on ollut perinteisesti maaseudulla voimakasta, mihin yhteisölähtöinen yrittäjyys istuu hyvin. Rahoituksen saaminen kylien palvelujen kehittämiseen on koettu kuitenkin haastavaksi.
Rinne-Koski muistuttaa, että maaseudun palveluiden kehittämisessä on kyse monesta asiasta. Siinä on kyse niin palveluiden tuottamisen uudenlaisista tavoista, vastuun uudenlaisesta jakaantumisesta kuin yrittäjyyden edistämisestä.
– Yksi hyvä keino tähän myös kyläyhdistysten palvelujen kehittämisessä on yhteisölähtöinen yhteiskunnallinen yrittäjyys, sanoo Rinne-Koski.
Yhteisölähtöisten yritysten viisi roolia
Katja Rinne-Koski ja Merja Lähdesmäki ovat löytäneet viisi erilaista yhteisölähtöisen yhteiskunnallisen yrittäjyyden roolia: yhteisö-, aluekehittäjä-, palvelutuottaja-, aluekehittäjä- ja välittäjärooli. Roolit rakentuivat haastattelemalla 17 kyläyhdistyksen erilaisia toimijoita. (Yhteiskunnalliset yritykset s. 175-188.)
Yhteisörooli: sosiaalisen pääoman tuottaja
Tällä viitataan yhteisöllisyyden ylläpitämiseen ja kasvattamiseen sekä sosiaalisiin verkostoihin ja luottamukseen. Ne edistävät kyläläisten välistä kanssakäymistä ja vuorovaikutusta. Toiminta voi olla talkoita, tapahtumia ja puuhastelua tehostaen yhteisten tavoitteiden toteutumista ja taloudellista toimintaa.
Aluekehittäjärooli: elinvoiman tuottaja
Tässä roolissa yhteisölähtöinen yhteiskunnallinen yritys pyrkii tuottamaan liikevoittoa paikallisen yhteisön hyväksi. Yritys turvaa kylän tai maaseudun elinvoimaa esimerkiksi tarjoamalla tontteja ja asuntoja muuttajille tai hankkimalla valokuituverkon, pyörätien tai katuvalot kylälle. Elinvoiman tuottamiseen kuuluu myös kylän markkinointi ja tunnetuksi tekeminen.
Palvelutuottajarooli: asukkaiden hyvinvoinnin tuottaja
Palvelutoiminnan taustalla on yhteisöllinen vastuu asukkaista. Vaikka kaikki palvelut eivät tuo paljon rahaa, niillä voi olla suuri sosiaalinen, yhteisöllinen ja henkilökohtainen vaikutus kyläläisiin. Kylän hybriditoiminta eli yhdistys- ja yritystoiminnan yhdistäminen mahdollistaa monipuolisemman toimeentulon etsimisen.
Vaikuttajarooli: institutionaalisen roolin rakentaminen
Vaikka maaseudun yhteisöt ovat tehneet yhteisölähtöistä palvelutuotantoa jo kauan, ei sitä silti välttämättä pidetä vakavasti otettavana yritystoimintana. Yhteisölähtöiset palvelutuottajat joutuvat usein tekemään paljon työtä luottamuksen saamiseen eli siihen, että yhteisön toteuttama palvelutuotanto on oikeaa ja vakavasti otettavaa yritystoimintaa. Yritykselle pitää rakentaa oma institutionaalinen roolinsa.
Välittäjärooli: yhteisö, kunnat ja yritykset
Yhteisölähtöinen yhteiskunnallinen yritys on oman alueensa tukirankana niin alueen taloudelle kuin hyvinvoinnille. Se toimii välittäjäorganisaationa erityisesti kunnan ja kylän, mutta myös yhteisön ja muiden yritysten välillä. Välittäjärooli yrityksen ja yhteisön välillä ilmenee esimerkiksi työllistämisessä tarjoten esimerkiksi työkokeilua tai kuntouttavaa työtoimintaa.
Teksti: Tiina Jäppinen, Kuva: Eskolan Kyläpalvelu Oy