Kuinka antaa suojaa sosiaalisille innovaatioille?

Sosiaaliseen innovaatiotoimintaan liittyy lähtökohtaisesti yhteistyö ja avoimuus. Kuitenkin yritykset ja muut liiketoimintaa harjoittavat joutuvat miettimään myös kehittämiensä palveluiden ja tuotteiden suojaamista. Voiko sosiaalisia innovaatioita suojata – ja kannattaako se? Kuinka voi antaa suojaa uusille konsepteille, toimintamalleille ja palveluille?


Sosiaalinen innovaatio on käytäntöön viety parannus. Sosiaalinen innovaatio on ratkaisu, joka voi liittyä yhteiskunnallisiin järjestelmiin, tai se voi olla pieni arjen muutos. Tunnusomaista on, että sosiaalisen innovaation tarkoitus on parantaa yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia.  

Sosiaaliseen innovaatiotoimintaan liittyy lähtökohtaisesti avoimuus sekä halu ja taito kehittää yhdessä. Sosiaalinen innovaatio syntyy ihmisten tarpeista, todellisuudessa havaituista yhteiskunnallisista ongelmista ja halusta löytää näihin ongelmiin ratkaisuja.

Liiketaloustieteen professori Michael Porterin mukaan jaettu arvo on pohjimmiltaan yrityksen menestyksen yhdistämistä yhteisön menestykseen. Voi siis tuntua hieman ristiriitaiselta puhua sosiaalisen innovaation suojaamisesta. Eikö sosiaalisen innovaation tulisi olla avoin ja maksuton kaikille? Mitä avoimuus ylipäätään tarkoittaa?

Suojaamiseen liittyvät asiat ovat epäselviä

Yhteiskunnallinen yritys harjoittaa liike- ja palvelutoimintaa. Kun jotakin myydään, joudutaan väistämättä miettimään myös suojaamista. Sosiaalisten innovaatioiden suojaaminen on erilaista kuin konkreettisten tuotteiden tai teknologioiden.

Sosiaalinen innovaatio voi olla toimintamalliparannus, uusi palvelukonsepti tai toimintatapauudistus. Näitä ei juuri voi patentoida, mutta tavaramerkkisuojausta sosiaaliselle innovaatiolle voi hakea.

Sosiaalisen innovaation suojaamiseen liittyvät kysymykset näyttävät olevan varsin epäselviä. Suojaaminen koetaan monesti raskaana ja työläänä, ja siihen liittyy monia epävarmuuksia. Moni yhteistyökumppanimme, joiden kanssa olemme asiasta keskustelleet, kokee myös, ettei itsellä ole riittävää asiantuntemusta punnita suojaamisen hyötyjä ja mahdollisia pulmakohtia

Näihin haasteisiin olemme törmänneet myös itse sosiaalisina innovaattoreina. Emme oikein ole tienneet, kenen puoleen kääntyä, kun pohtii kehitystyön tulosten laajempaa levittämistä ja kaupallistamista. Tiedolle, asiantuntija-avulle ja vertaistuelle on kokemuksemme mukaan paljon kysyntää sosiaalisessa innovaatiotoiminnassa.

Suojaaminen tuo monenlaisia hyötyjä

Rekisteröidyn tavaramerkin saaminen edellyttää selvittelyä, eikä ole läpihuutojuttu. Tuote- tai palvelumerkkiä ei voi suojata, jos patentti- ja rekisterihallituksen rekistereistä jo löytyy riittävän samanlaisia merkin nimiä.

On myös kyettävä osoittamaan, että on sosiaalisen innovaation alkuperäinen kehittäjä. Julkista rahoitusta hyödynnettäessä ja moninaisissa verkostoissa toimittaessa tämä voi olla haaste. Kuka ja ketkä innovaation oikeastaan ovat kehittäneet?

Moni pohtii myös, mitä arvoa suojaaminen tuottaa. Onko tavaramerkistä hyötyä yhteiskunnalliselle yritykselle?  Me katsomme, että suojaamisella voi saavuttaa monia hyötyjä. Näitä on kuitenkin syytä kriittisesti arvioida ennen kuin prosessiin ryhtyy. On hyvä myös miettiä, mitä kannattaa suojata ja miten suoja parhaiten pitää.

Itse nimi voi olla suojauksen arvoinen. Olemme voineet keksiä niin oivaltavan ja innostavan nimen toimintamallille tai palvelukonseptille, että meidän kannattaa hakea sille tavaramerkki. Näin joku toinen ei tule käyttäneeksi samaa nimeä jollekin aivan toiselle ratkaisulle. Tämä voi suojata myös väärinkäytöltä, eikä muilla ole mahdollisuutta käyttää tai kaupata innovaatiota, miten huvittaa.

Usein ideat, varsinkin hyvät sellaiset, ovat vahvasti henkilökohtaisia. Ideoihin rakastutaan. Tätä personoitua suhdettamme kuvaa, että nimeämme joskus kehittäjän sen isäksi tai äidiksi.  Innovaattori joutuu pohtimaan, onko personoitu suhde innovaatioon peruste sille, että innovaation haluaa suojata.

Yhteiskunnallinen kehitys on hyvin nopeaa. Suojaaminen ei välttämättä ole riittävä suojakilpi tätä turbulenssia vastaan. Enemminkin voi ajatella, että suojaamisen sijaan on tärkeää olla edelläkävijä ja suunnannäyttäjä. Eräs yhteistyökumppanimme totesi, että suojaamisen sijaan pitää keskittyä konseptin jatkuvaan uudistamiseen, koska palveluiden tilaajien mieltymykset ja kriteerit muuttuvat koko ajan.

Joskus suojaaminen on edellytys kasvulle

Suojaamisella sovitaan asioista. Näin voidaan välttyä monilta ongelmilta. Voi ajatella, että sopimuksen idea on viime kädessä se, ettei siihen tarvitse koskaan enää palata.

Sosiaalisen innovaation suojaaminen voi tuoda arvoa kehittäjilleen myös taloudellisesti. Innovaation voi lisensoida ja kerätä sen käytöstä lisenssimaksuja. Joskus kehittämiseen saatu julkinen hankerahoitus voi kuitenkin jarruttaa tätä. Saattaa olla vaikeaa osoittaa muokanneensa julkisella rahoituksella kehitettyä innovaatiota niin paljon, ettei sillä enää ole tekemistä alkuperäisen kanssa. Omistusoikeuksiin kannattaa perehtyä hankepapereita allekirjoittaessa.

Lisenssimaksujen sijaan voi kehittää myös toisenlaista ansaintaa. Alkuperäinen kehittäjä voi tarjota innovaatioon liittyvää maksullista koulutusta tai laadun arviointia ja kehittämistä sitä hyödyntäville yhteisöille. Voimme siis suojata mallin olemalla sen tunnettu ja paras asiantuntija.

Suojaamista kannattaa pohtia. Kokemuksemme perusteella se voi tuottaa hyvää mainearvoa alkuperäiselle kehittäjälleen. Maine voi poikia myös uutta rahoitusta, uusia kumppaneita ja kiinnostavia palvelukehitysmahdollisuuksia.

Tieto on niitä harvoja asioita maailmassa, joiden arvo kasvaa jaettaessa. Sosiaalisten innovaatioiden takana on tieto ja osaaminen. Joskus suojaaminen on välttämätön edellytys kasvulle, kunhan muoto ja ajoitus sen kanssa on rakennettu oikein.

Teksti: Soile Kuitunen & Markus Raivio

Soile Kuitunen on Kuntoutussäätiön toimitusjohtaja, valtiotieteiden tohtori ja Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen asiantuntija. Hän on koko työuransa ajan kehittänyt, tutkinut ja juurruttanut sosiaalisia innovaatioita. Kuitunen on erityisen kiinnostunut sosiaalisten innovaatioiden levittämisen, kaupallistamisen ja suojaamisen kysymyksistä sekä arvopohjaisesta yritystoiminnasta.

Markus Raivio on Kukunori ry:n toiminnanjohtaja ja yhteiskunnallinen yrittäjä. Hän on kehittänyt lukuisia sosiaalisia innovaatioita, ja hänet on valittu ensimmäisenä suomalaisena sosiaalisia innovaatioita globaalisti edistävän Ashoka-verkoston jäseneksi. Raiviota motivoi yhteiskunnallinen yrittäjyys ja halu ratkaista sen avulla yhteiskunnallisia ja sosiaalisia ongelmia.