Luottamuksen narratiivista – terveisiä Ruotsin opintomatkalta 

Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen työntekijät ovat tehneet useamman kansainvälisen opintomatkan syksyn 2023 aikana. Tutustuessamme yhteiskunnallisten yritysten ja niiden alueellisten ekosysteemien toimintaan, olemme havainneet yhden piirteen, joka korostuu ylitse muiden. Se on luottamus, joka läpäisee toimintaa eri rakenteiden, verkostojen ja toimijoiden välillä. Tämä kirjoitus perustuu erityisesti Ruotsin Göteborgiin tehdyllä vierailulla saatuihin kokemuksiin ja oppeihin.

Hallinnon luottamus alueensa yhteisötalouden toimijoihin

Västra Götalandin alueella luottamus ekosysteemin eri toimijoiden kesken on vahvaa. Päättäjät, rahoittavat tahot ja yhteisötalouden toimijat käyvät tiivistä vuoropuhelua yhteisötalouteen liittyvistä prioriteeteista ja yhteistyön malleista. Säännöllistä keskustelua käydään myös hankinnoista ja eri rahoitusmahdollisuuksista. Yhteistyölle on oma alusta, v. 2004 asti toiminut Social Economy Council. Alueella on käytössä myös Working group agreement, jonka on allekirjoittanut yli sadan organisaation edustajat. Alue onkin edelläkävijä muihin Ruotsin alueisiin verrattuna. Vastaava tiivis yhteistyö vallitsee eri yhteisötalouden ekosysteemin toimijoiden välillä esimerkiksi Skotlannissa Obanin alueella. Siellä paikallishallinnossa on vahva luottamus yhteiskunnallisiin yrityksiin, niin hyvin lähellä hyväntekeväisyyttä oleviin yrityksiin kuin hyvin perusyritysmäisesti toimiviin organisaatioihin.

Luottamus eri yritystoimijoiden välillä kehittää toimintaa

Monet yhteiskunnalliset yritykset ovat melko pieniä ja siksi verkostoituminen toisten vastaavien toimijoiden kanssa on äärimmäisen hyödyllistä. Tämä tuli vahvasti esiin Göteborgin alueella, missä on Ruotsin tihein yhteiskunnallisten yritysten verkosto.  Verkostoituneet toimijat ruokkivat toinen toisiaan niin toiminnan kehittämisessä kuin kasvattamisessa. Näin heillä on mahdollisuus esimerkiksi osallistua suurempiin tarjouskilpailuihin.

Eräs esimerkki tästä oli Social Traden hedelmäkorien toimittaminen yrityksille. Yksi yritys hoitaa hedelmien hankinnan, toinen pakkaa lähetyksiä, kolmas hoitaa toimitukseen tarvittavia materiaaleja, neljäs kuljettaa ja viides laskuttaa. Jos korimäärä kasvaa liian isoksi, apuun hankitaan uusi olemassa oleva yritys, jolle määritellään sopiva osa toimitusprosessista. Asiakkaalle toiminta näkyy yhtenäisenä ja hänen tarvitsee olla yhteydessä vain yhteen tahoon.

Paikallisella verkostoitumisella on monia muotoja. Yhteiskunnalliset yritystoimijat tekevät hyvin paljon yhteistyötä keskenään ja eri toimijat ovat ristikkäin mukana muun muassa eri toimintojen hallituksissa ja työryhmissä. Läheinen yhteistyö näkyy yritysten luottamuselimissä, omistajuussuhteissa, toimintojen työjaossa, hankinnoissa – siis lähes kaikessa. Alueella syntyy myös kumppanuuksia yhteiskunnallisten yritysten ja perinteisten yritysten välille. Tällaisia kumppanuuksia on palkittu Göteborgin seudulla Nyttigaste affären -tunnustuksella. Se myönnettiin vuonna 2023 IT-yritys Avanixille ja yhteiskunnallinen yritys Vägen ut! Aspektralle. Jälkimmäinen tarjoaa työvalmennusta ja työllistää nuoria aikuisia, joilla on autismikirjon diagnoosi. Samalla Aspektra antaa käytetyille tietokoneille uuden elämän.

Luottamuksen rakentamiseen tarvitaan aikaa

Yhteistyö toimijoiden välillä ei ole rakentunut hetkessä, vaan siihen on tarvittu aikaa vievääkin luottamuksen rakentamista. Yhteisten keskustelujen kautta syntyy yhteinen ymmärrys siitä, mitä tahdotaan tavoitella ja miten se tehdään. Göteborgissa osuuskuntatoiminta on vahvaa ja jäsenten omistajuus on keskeinen toimintaan sitouttava tekijä. Omistajuus mahdollistaa osallistumisen päätöksentekoon. Demokraattisessa päätöksenteossa “diskuteeraus” hyvässä mielessä ja luottamuksen mahdollistama vaikeidenkin asioiden ääneen sanominen on avaintekijä toiminnan sujuvuudelle.

Luottamus kasvun mahdollistajana

Ruotsissa monet työhön integroivat yhteiskunnalliset yritykset ovat saaneet alkunsa hanketoiminnasta. Vahva talousosaaminen ja bisnesvaisto – toiminnan rakentaminen aidon tarpeen ja kysynnän ympärille – luovat hyvät edellytykset sille, että toiminta voi jatkua ja laajentuakin hankerahoituksen päätyttyä. Tällöin kaukana työmarkkinoista olevalle, toimintaan mukaan tulevalle henkilölle mahdollistuu työskentely merkityksellisessä tehtävässä ”puuhastelun” sijaan, ja hän voi kasvaa vastuullisempiin tehtäviin, jopa työllistyä pysyvästi yhteiskunnalliseen yritykseen tai avoimille työmarkkinoille.

Suomessa valitettavan usein hanketoimintaa jatketaan uudella hankkeella skaalautumisen sijaan. Siksi toiminnan tuloksellisuuden arviointikin on haasteellista, minkä olemme huomanneet YYO:ssa kerätessämme hyviä työllistämisen toimintamalleja. Tarvittaisiinkin yhteisötaloudelle sopivia rahoitusinstrumentteja tuloksellisen toiminnan juurruttamiseen ja skaalaamiseen. Silloin hankerahoituksesta kilpailemisen sijaan keskinäinen luottamus ja yhteistyö voisi toimia kasvun mahdollistajana ja yhteiskunnallisen hyvän edistäjänä.

Ruotsista voisi myös ottaa mallia julkisten hankintojen hyödyntämisestä työllistämisessä. Etelä-Suomen muuta maata tiheämpi yhteiskunnallisten yritysten joukko voisi vahvemmin verkostoitumalla menestyä hankintakilpailuissa ja muutoinkin yhteistyötä tehdessään parantaa niin tuottavuuttaan kuin tunnettavuuttaan. Vastaavasti maaseudulla ja pienemmillä paikkakunnilla tiiviimpien yhteyksien ja kumppanuuksien luominen päättäjien, paikallisten yrittäjien ja yhteisötalouden toimijoiden välille tarjoaisi edellytyksiä alueen elinvoimaisuudelle.

Teksti: Jaana Toikkanen, Anna Ojapelto-Multala ja Kaija Ray

Jaana Toikkanen on Diakin erityisasiantuntija (FT), joka on kiinnostunut monimuotoisesta ja kestävästä työelämästä sekä yhteiskunnallisen yrittäjyyden ja osatyökykyisten työllistymisen edistämisestä.

 Anna Ojapelto-Multala (KM) työskentelee Silta-Valmennusyhdistyksessä kehittäjänä osana Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskusta. Hän on kiinnostunut työllistymisen edistämisen teemoista monipuolisesti ja vastaa työssään osatyökykyisten henkilöiden työllistämisen kokonaisuuden erityisasiantuntijatyöstä sekä teemaan liittyvästä tiedontuotannosta.

Kaija Ray (VTM), Vates-säätiön erityisasiantuntija, toimii Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksessa asiantuntijana. Hän on tuetun työllistämisen yleiskehittäjä, työotteena laajojen kokonaisuuksien ja yksityiskohtien välillä liikkuminen. Kiinnostuksen kohteita ovat myös asioiden syiden ja seurausten tutkailu sekä muutosten jäsentäminen. Nämä ovat erityisen tärkeitä palvelujärjestelmämme kehittämisessä.