EU-vaalit vaikuttavat – olisiko aika omalle komissaarille?

Europarlamenttivaalit lähestyvät. Vaalien jälkeen selviää, jatkuuko yhteisötalouden ja yhteiskunnallisten yritysten toimintaa edistävien aloitteiden hyvä kehitys myös ensi kaudella.


Europarlamenttivaalien vaalipäivään on vajaa kuukausi, mutta sitä tuskin huomaa. Olemmeko vaarassa unohtaa koko vaalit, vaikka Eurooppa-asiantuntijat painottavat, että nämä ovat ehkä merkittävimmät vaalit EU:n historiassa. Yhteisötalouden ja yhteiskunnallisten yritysten näkökulmasta vaalit ratkaisevat paljon.

Vaaliennusteet povaavat ”jyrkkää käännöstä oikealle” sekä konservatiivisen ja Eurooppa vastaisen ajattelun vahvistumista. Tämän pelätään horjuttavan tasapainoa ja lopulta vaikuttavan merkittävästi EU:n asialistalle. Asialistalla on merkitystä myös yhteisötalouden toimijoille.

Kehitystä vaalikaudella

Nyt päättyvällä kaudella EU:ssa on edistytty hyvin yhteisötalouden ja yhteiskunnallisten yritysten toimintaa edistävissä aloitteissa. Syntyi yhteisötalouden toimintasuunnitelma, teemassa toimi europarlamentin laajennettu työryhmä (Social Economy Intergroup) ja julkaistiin alan tietoa kokoava Social Economy Gateway-sivusto.

Marraskuussa 2023 Euroopan komissio hyväksyi yhteisötalouden suositukset. Niissä jäsenvaltioille osoitetaan jopa kymmeniä tapoja edistää yhteisötalouden ja yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytyksiä. Vaikka suositukset eivät ole direktiivi, niitä ei voi jättää huomioimatta. Komissio seuraa suositusten käsittelyä ja toimeenpanoa jäsenvaltioissa.

Yksi keskeisimmistä suositusten vaatimista toimista on yhteisötalouden strategian päivittäminen vuoden 2025 loppuun mennessä. Suomessa on voimassa yhteiskunnallisten yritysten strategia vuodelta 2021. Se ei käsittele koko yhteisötaloutta, mutta antaa hyvän pohjan strategisten päätösten jatkolle.

Yhteisötalouden potentiaali vahvemmin osaksi taloutta

Oman yhteisötalouden strategian lisäksi EU:n suositukset kehottavat jäsenvaltioita sisällyttämään yhteisötalouden asiaankuuluviin strategioihin. Tätä näkökulmaa tulisi vahvistaa myös Suomessa. Yhteisötalous ja yhteiskunnallisten yritykset pitää nähdä osana taloutta, yrittäjyyttä ja elinkeinoelämää. Vain näin voimme valjastaa yhteisötalouden ja yhteiskunnalliset yritykset voimavaraksi taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävämmän Suomen rakentamisessa.

Nyt kautensa päättävä europarlamentti on ymmärtänyt yhteisötalouden ja yhteiskunnallisten yritysten potentiaalin. Tulevissa vaaleissa ratkaistaan, jatkuuko hyvä kehitys. Toivottavasti.

Suositukset ovat vasta alku. Tulevan europarlamentin ja komission pitää seurata ja tukea niiden toteutumista. Yhteisötalous tulee sisällyttää tulevan komission politiikan suuntaviivoihin. Olisiko jo aika nimittää EU:lle yhteisötalouden kokonaisuudesta vastaava komissaari, kuten 19 EU:n jäsenvaltion helmikuussa 2024 allekirjoittama Liégen tiekartta vaatii?

Susanna Kallama on toimitusjohtaja Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO ry:n toimitusjohtaja.