Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksessa on jo parin vuoden ajan kartoitettu ja arvioitu hyviä osatyökykyisten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllisyyttä edistäviä toimintamalleja ja käytänteitä. Pääpaino on ollut kotimaisten mallien keruussa, mutta vuoden 2023 aikana kartoitusta on laajennettu koskemaan myös eurooppalaisia toimintamalleja.
Tarkoituksena on kartoittaa, arvioida ja levittää eurooppalaisia hyviä, työllisyyttä edistäviä toimintamalleja ja käytänteitä, joita voisi soveltaa Suomen oloissa. Yhteiskunnallisiin yrityksiin ja toimiviin työllisyyttä edistäviin malleihin on tutustuttu myös kansainvälisillä opintomatkoilla.
Työ linkittyy laajemmin nykyisen hallituskauden tavoitteisiin selvittää Euroopassa käytössä olevia malleja haastavassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen tukemiseksi. Tällä hallituskaudella työllisyystavoitteiden saavuttamisessa huomioidaan vahvemmin erityisesti hankalasti työllistyvien kohderyhmä.
Olemme työryhmänä keränneet tietoa kiinnostavista malleista ja organisaatioista perehtymällä kirjallisuuteen ja raportteihin, tekemällä haastatteluja ja kyselyitä toimijoille sekä lähtemällä paikan päälle opintomatkoille.
Toimintaympäristöjen erilaisuus haastaa ja mahdollistaa
Suomen tilanteen ja tarpeen ymmärrys on ollut keskeinen lähtökohta mallien etsinnässä. Lähempään tarkasteluun olemme valikoineet erityisesti malleja ja toimijoita, joista on saatavilla kattavammin tietoa ja jotka tarjoavat jotain uutta ja kiinnostavaa näkökulmaa verrattuna siihen, mitä Suomessa jo tehdään.
Suomessa on esimerkiksi tunnistettu tarpeet kehittää yhteistyötä yritysten kanssa ja hyödyntää paremmin julkisia hankintoja työllistämisessä. Kansainvälisesti näistä näyttää löytyvän hyviä malleja esimerkiksi naapurimaastamme Ruotsista.
Olemme havainneet, että toimintaympäristöt vaihtelevat merkittävästi maittain. Joissakin maissa yhteisötalouden ekosysteemi on kehittynyt pidemmälle myönteisen ilmapiirin, mahdollistavan lainsäädännön ja runsaan rahoituksen turvin.
Toisissa maissa yhteiskunta ja hallinto eivät varsinaisesti tue yhteisötalouden ja työhön integroivien yhteiskunnallisten yritysten toimintaa ja kehitystä, mutta maassa on esimerkiksi historiallisista syistä vahva osuuskuntien ja järjestötoiminnan perinne.
Toimintaympäristöjen erilaisuus sekä vaikeuttaa arviointityötä että tarjoaa mahdollisuuksia arvioida Suomen tilannetta uusin silmin. Toimintamalli tai sen osa voi olla erityisen toimiva, vaikka yhteiskunnan sille tarjoamat puitteet eivät ole optimaaliset. Arviointityössä on kyseenalaistettava ennakko-oletus, että vain Suomen kanssa samanlaisen yhteiskuntajärjestelmän tai elinkeinorakenteen jakavat maat ovat hedelmällisiä maaperiä meitä kiinnostaville toimintamalleille.
Työhön integroivien yhteiskunnallisten yritysten toimintaympäristöissä on myös paljon samaa Euroopan laajuisesti. Malleissa toistuvat melko samanlaisina erilaiset työhön integroitumista tukevat menetelmät, kuten työhönvalmennus ja kuntoutus. Tuen kesto, taso ja käytetty termistö vaihtelevat kuitenkin paljon maiden välillä.
Myös kiertotalouden mahdollisuudet on tunnistettu laajasti, ja tämä näkyy monissa työllisyyttä edistävissä toimintamalleissa. Monet kansainväliset toimijat nostavat suomalaisia toimijoita vahvemmin esiin esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja sosiaalisen vaikuttavuuden omaa toimintaansa ohjaavina tekijöinä.
Keskeneräinen työ lupaa hyvää
Mallien kartoittaminen on vielä kesken, ja sitä jatketaan osaamiskeskuksessa. Kerätty tieto malleista on toistaiseksi melko suppeaa, ja kattavampi Suomen oloihin sovellettavuuden arviointi vaatii laajempaa tarkastelua. Arviointityössä voisimme jatkossa hyödyntää tiimiämme laajempaa asiantuntemusta, jotta arviointi huomioisi monipuolisemmin erilaisia näkökulmia, esimerkiksi alueellisia tarpeita tai työllisyyspoliittisia intressejä.
Käytännön tasolla konkreettisimman haasteen kartoitustyölle ovat muodostaneet tiedonhankinnan ongelmat. Käytössä on rajallisesti tietoa englannin kielellä, toimijoiden tavoittaminen ei ole helppoa, tiedot eivät ole ajan tasalla ja toimintamalleista ei ole aina arviointitietoa.
Toisaalta osasta toimijoista tietoa on saatavilla runsaasti, ja nämä toimijat ovat olleet erityisen yhteistyöhaluisia ja avoimia jakamaan tietoa toiminnastaan. Osaamiskeskus on myös herättänyt valtavasti kiinnostusta kansainvälisesti, ja toiminnastamme ja sen tuloksista halutaan kuulla lisää.
Tähän mennessä olemme havainneet, että hyvissä kansainvälisissä malleissa korostuu vahva liiketoimintaosaaminen ja toiminnan rakentaminen aidon tarpeen ympärille. Keskeisiksi menestystekijöiksi nousee myös luottamus ja monitahoinen yhteistyö esimerkiksi yhteiskunnallisten yritysten, muun yrityskentän, alueellisten toimijoiden ja rahoittavien tahojen kesken.
Kartoituksen tuloksena löydetyissä esimerkeissä yhteiskunnalliset yritykset yhdistävät voimansa työllistämisen edistämisessä tavalla, joka ei ole meillä vielä niin yleistä. Kansainvälisissä malleissa onkin paljon sovelluspotentiaalia Suomen oloihin.
Teksti: Anna Ojapelto-Multala & Mari Bergman
Tutustu kansainvälisiin työllistämisen malleihin:
- Kansainvälisen mallityön välikooste 12/2023
- Asiantuntijapuheenvuoro: Luottamuksen narratiivista – terveisiä Ruotsin opintomatkalta
- Asiantuntijapuheenvuoro: Täsmätyöllistymisen tuulia Baskimaasta
Anna Ojapelto-Multala työskentelee Silta-Valmennusyhdistyksessä kehittäjänä osana Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskusta. Hän on kiinnostunut työllistymisen edistämisen teemoista monipuolisesti ja vastaa työssään osatyökykyisten henkilöiden työllistämisen kokonaisuuden erityisasiantuntijatyöstä sekä teemaan liittyvästä tiedontuotannosta.
Mari Bergman työskentelee erityisasiantuntijana Vates-säätiössä. Hän on kiinnostunut tuetun työllistämisen, työhönvalmennuksen, ammatillisen kuntoutuksen ja työkykykoordinaation kysymyksistä. Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksessa hän on mukana yllä mainittuihin teemoihin liittyvien toimintamallien ja käytänteiden kerääjänä, arvioijana ja levittäjänä.