Keskustelun kantavaksi teemaksi muodostui innovaatiopolitiikan sisällöllisen uudistamisen tarve. Innovaatiopolitiikalla voidaan vaikuttaa yhteiskunnalliseen kehitykseen, kun rahoitusta, tukea ja osallisuutta tarjotaan laajasti myös yhteiskuntaa ja ihmisiä hyödyttävien toimintamallien kehittämiseen ja skaalaamiseen.
Pelkkä rahoituksen lisääminen ei riitä, vaan sitä tulee myös suunnata uudelleen. Innovaation yhteiskunnalliset hyödyt ja vaikuttavuus tarvitaan mukaan rahoituskriteereihin.
Järjestöjen innovaatiopotentiaali käyttöön
Suomen innovaatiopolitiikka jättää käyttämättä paljon innovaatiopotentiaalia. Kansalaisjärjestöt, jotka ovat tärkeä yhteiskunnallinen muutosvoima, loistavat poissaolollaan innovaatiopolitiikassa.
Rahoitusmekanismit eivät tunnista järjestöjen innovaatiotoimintaa riittävästi ja esimerkiksi innovaation levittämiseen tarvittavaa rahoitusta ei ole helppoa saada.
Rahoitusmekanismeissa on esteitä myös sille, että yritykset, järjestöt ja julkinen sektori tavoittelisivat yhdessä uusia innovaatioita. Järjestöt ovat kuitenkin viime aikoina yhä enemmän yhdistäneet voimiaan kehittämistyössä ja kyenneet näin entistä vaikuttavampaan toimintaan.
Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen innovointi tarvitsee ymmärrystä ja yhteistyötä
Sosiaalisen innovaation ongelma on käsitteen epämääräisyys. Sosiaalinen innovaatiotoiminta jää helposti marginaaleihin, kun toimintaa ei tunnisteta.
Sosiaalisen ja yhteiskunnallisen innovaation käsitettä sekä esimerkkejä Suomesta ja maailmalta tarvitaan tekemään ilmiötä näkyväksi ja ymmärrettäväksi.
Lisäksi Suomeen tarvitaan ympäristöjä, joissa ideoita voidaan synnyttää ja hyödyntää yhteiskunnallisessa ja myös kaupallisessa mielessä.
Kaupungit ja kunnat voivat toimia osaltaan luontaisina yhteiskunnallisen innovoinnin vauhdittajina ja alustoina. Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen innovointi tulisi ottaa selkeästi mukaan erilaisiin kuntien ja valtion innovaatiokumppanuussopimuksiin sekä kunnille suunnattuihin ja kuntien myöntämiin kehittämisrahoituksiin.
Pyöreän pöydän keskustelijat
Yhteiskunnallisten yritysten pyöreän pöydän keskustelussa 14.6.2023 tavoitteena oli saada ideoita ja näkemyksiä YYO:n toimintaan ja sosiaalisia innovaatioita koskevien toimenpidesuositusten muotoiluun.
Keskustelussa olivat mukana seuraavat asiatuntijat:
Hanna Heinonen, sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus, STM
Merja Jutila-Roon, Teollisuuden palkansaajat ry
Harri Länsipuro, työ- ja elinkeinoministeriö
Katri Kallio, VTT
Kimmo Kumlander, Silta-Valmennus ry
Tapani Kojonsaari, työ- ja elinkeinoministeriö
Marja-Liisa Niinikoski, Suomen Tekstiili & Muoti ry
Tuija Oivo, työ- ja elinkeinoministeriö
Markus Raivio, Kukunori ry.
Elisa Ramstad, Business Finland
Tarmo Lemola, fasilitaattori
Soile Kuitunen, fasilitaattori, kutsuja, Kuntoutussäätiö
Materiaalit
Keskustelualoite sosiaalisen innovaation edistämiseksi Suomessa (Tarmo Lemola) >>
Pyöreän pöydän keskustelu sosiaalisista innovaatioista – muistio >>