Suomessa on otettu viime aikoina isoja harppauksia yhteiskunnallisen yrittäjyyden saralla, mistä esimerkkeinä ovat Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen (YYO) perustaminen, Euroopan unionin yhteisötalouden toimintasuunnitelma sekä Suomen yhteiskunnallisen yrittäjyyden strategia.
Yhteiskunnallisen yrittäjyyden suosion arvioidaan kasvavan lähivuosina, sillä kestävän kehityksen periaatteiden siirtyessä pikkuhiljaa lainsäädäntöön kaikki yritykset ja yhteisöt joutuvat huomioimaan toimintansa ekologiset ja sosiaaliset vaikutukset.
Mitä kuuluu alan tutkimukselle? Sitä pohdittiin yhdessä yhteiskunnallisen yrittäjyyden tutkijoiden ja toimijoiden kanssa 26. huhtikuuta järjestetyssä tutkimusseminaarissa, joka suuntasi katseet vahvasti tulevaisuuteen.
Työmarkkinaneuvos Tuija Oivo työ- ja elinkeinoministeriöstä muistutti heti tilaisuuden aluksi, että Suomi ei ole koskaan ollut mikään takapajula yhteiskunnallisessa yrittäjyydessä.
Tutkimuksen tiekartta suuntaa seuraavalle vuosikymmenelle
Viime vuonna julkistettu yhteiskunnallisen yrittäjyyden tutkimuksen tiekartta 2030 visioi tulevien vuosien kehitysaskeleita. Yhteiskunnallisen yrittäjyyden tutkimuksella on yli 10 vuotinen historia, josta esimerkkinä on alan kotimainen tutkimusverkosto FinSERN.
Kuitenkin tutkimuksen määrällisen ja laadullisen vaikuttavuuden lisäämiseksi tarvitaan tutkimusverkostoa jykevämpiä rakenteita. Tutkimusseminaarissa kommenttipuheenvuoron piti Vaasan yliopiston osuustoiminnan työelämäprofessori Sami Karhu, joka kiitteli tiekartan kokonaiskuvaa mutta kiinnitti huomionsa erityisesti neljään seikkaan.
Ensinnäkin FinSERN-verkosto on hyvä pohja tutkimukselle, mutta se kaipaa institutionaalista tukea joltakin alan keskeisistä toimijoista. Toiseksi alan tutkimuksen roolia tiedemaailmassa vahvistaisi parhaiten oma professuuri, joka veisi alan tutkimusta ja opetusta monin loikin eteenpäin, sillä se tarkoittaisi väistämättä lisää aiheesta kiinnostuneita maisteriopiskelijoita ja väitöskirjatutkijoita.
Toisena vaihtoehtona voisi olla työelämäprofessuuri, jonka kohdalla haasteeksi tulee tehtävän määräaikaisuus ja oikean henkilön löytäminen tehtävään. Joka tapauksessa alan tutkimus kaipaa julkisen rahan lisäksi yksityistä rahoitusta, jonka keräämiseksi alan toimijoiden on syytä aloittaa suhteiden luominen säätiöihin ja suuriin yhteiskunnallisiin yrityksiin välittömästi.
Millainen rooli yhteiskunnallisella yrittäjyydellä on tulevaisuudessa?
Seminaarin asiantuntijapaneelissa nousi esille yhteiskunnallisen yrittäjyyden tulevaisuuteen katsova luonne. Asian tiivisti osuvasti työelämäprofessori Karhu, joka visioi kaikkien yritysten joutuvan noudattamaan tulevaisuudessa yhteiskunnallisen yritystoiminnan filosofiaa ja osuustoiminnan kohtuullisuuden ja ihmisyyden arvoja.
Nykyhetken monet haasteet ovat saaneet myös perinteiset yritykset ja kuluttajat kääntämään katseensa talousjärjestelmän ekologisen ja sosiaalisen reiluuden kysymyksiin. Yhteiskunnalliset yritykset voivat toimia tien näyttäjinä tässä murroksessa.
Yhteiskunnalliset yritykset ovat perinteisiä yrityksiä edellä esimerkiksi työelämän osallisuuden edistämisessä, sillä moni niistä työllistää myös osatyökykyisiä. Lisäksi yhteiskunnallisilla yrityksillä on edellytykset luoda innovaatioita, jotka eivät perustu jatkuvalle kasvulle.
Tietopalvelut ja Yhteiskunnallinen yritys-kirja
Tilaisuudessa hahmoteltiin tarvetta yhteiskunnallisen yrittäjyyden tutkimuksen tietopalvelulle, joka tarjoaisi aiheesta kiinnostuneille helposti uusimman tutkimustiedon samasta paikasta. Seminaarissa todettiin, että tietopalvelulle on tarve. Diakonia-ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelut kehittävät konseptia eteenpäin.
Uutta tietoa tuo myös tilaisuudessa julkaistu kirja Yhteiskunnallinen yritys, joka on kirjoitettu perusteokseksi kaikille yhteiskunnallisista yrityksistä kiinnostuneille.
Tutkimuksen tulevaisuuden askeleet
Yhteinen kokoontuminen antoi alan konkareille ja uusille kasvoille aimo annoksen innostusta ja konkreettisia askelmerkkejä tulevaisuuden työlle. FinSERNin toimintaa pidettiin tarpeellisena ja tärkeänä, sillä se kokoaa alan toimijat vuoropuheluun ja mahdollistaa yhteyksien solmimisen sidosryhmiin, myös kansainvälisesti. Tiedon popularisointi ja sitä kautta suuren yleisön tietoisuuteen tuominen koettiin tarpeelliseksi.
Yhteinen näkemys oli myös se, että tutkimusverkoston toimintaa pitäisi jykevöittää organisoimalla toiminta nykyistä paremmin. Silloin tutkimusverkosto mahdollistaisi esimerkiksi rahoitushakuja ja kumppanien etsinnän yhteisille tutkimushankkeille sekä tehokkaan yhteiskunnallisen vaikuttamisen.
Yhteiskunnallisen yrittäjyyden laajan toimintakentän tulevaisuus näyttää valoisalta, mutta se ei ole syy levätä laakereillaan. Tutkittua tietoa tarvitaan, jotta yhteiskunnalliset yritykset voivat pärjätä kilpailussa ja yritysmuodon tunnettavuus leviää mahdollisimman laajalle koko maassa.
Vuoden paras opinnäytetyö yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä palkittiin
• Yhteiskunnallisen yrittäjyyden osaamiskeskus valitsee vuosittain parhaan yhteiskunnallista yrittäjyyttä käsittelevän opinnäytetyön.
• Teologian maisteri Mari Tuokkolan tutkielma käsittelee nuorten aikuisten hyvinvointia edistäviä tekijöitä Oulun seurakuntien DOM-toiminnassa.
• Tutustu Tuokkolan tutkielmaan.
Harri Kostilainen on Diakin erityisasiantuntija, YTT, jonka ydinosaamista on useita intressejä ja toimijoita yhdistelevien kehittämisprojektien suunnittelu, toteutus ja johtaminen hyvinvointi- ja työllisyyspalveluiden uudelleen suuntaamiseksi.
Ari Nieminen on Diakin sosiaalialan lehtori, VTT, joka on kiinnostunut työstä ja taloudesta, näiden sääntelystä, sosiaalipolitiikasta sekä yhteiskunnasta yleensä.