Silta-Valmennusyhdistys toteutti 1.5.–30.11.2023 selvityksen osatyökykyisten ja muiden heikommassa työmarkkina-asemassa olevien rekrytoinnin ja työllistämisen keinoista. Tulokset osoittivat, että osatyökykyisten työnhakijoiden rekrytointiin ja työllistämiseen on olemassa toimivat keinot, mutta yritykset tarvitsevat tietoa ja opastusta niiden käyttöön. Lisäksi yhdenvertaisen työelämän edistämiseen tarvitaan lisää kannusteita ja/tai velvoitteita.
Selvityksen havaintojen pohjalta keskusteltiin osatyökykyisten rekrytoinnin edistämisen, palvelujärjestelmän tukitoimien, työn uudenlaisen muotoilun ja ilmapiirin kehittämisen toimivista malleista toukokuussa YYO:n järjestämässä webinaarissa. Keskusteluun oli kutsuttu onnistuneesti osatyökykyisiä työllistäneiden kolmen yrityksen, BearIT, Ipi Kulmakuppila ja Pohjois-Karjalan Osuuskauppa edustajat ja Stadin ammattiopiston asiantuntija.
Miksi rekrytoida osatyökykyisiä?
Keskustelussa mukana olleet työelämän asiantuntijat jakoivat näkemyksen, että kohderyhmän näkyvä osallistuminen ja mukaan ottaminen työelämään lisäävät osallisuutta ja yritysten yhteiskuntavastuuta. Kun otetaan kaikki mukaan työelämään, myös arjen kohtaamiset asiakkaiden kanssa lisääntyvät ja ennakkoluulot vähenevät.
Näkemykset kiteytyivät tarpeeseen lisätä työelämän inhimillisyyttä. Pohjois-Karjalan Osuuskaupan henkilöstöjohtaja Mika-Jussi Mononen kertoi esimerkkejä, miten tukea tarvitsevien työntekijöiden huomioimisella on ollut positiivinen vaikutus koko työyhteisön ilmapiiriin. Ipi Kulmakuppilan kehitysjohtaja Marja Visti-Koskinen havainnollisti, miten käytännön töiden suorittamista tuetaan selkeillä ohjeilla. Asiantuntijatyön sirpaleisuus ja kiire jäävät hetkeksi syrjään, kun seisahtuu kohtaamaan kahvilan työntekijän. Työntekijöiden tarpeiden huomioiminen ja arjen kohtaamiset lisäävät kaikkien hyvinvointia.
BearIT:n toimitusjohtaja Teemu Karhu kertoi yrityksensä hyötyneen oivalluksesta kohdistaa rekrytointi työttömiin työnhakijoihin, joilla on pitkä työhistoria. Karhun kokemukset IT-alalta ovat täysin päinvastaisia kuin median tarjoilemat negatiiviset mielikuvat yli 55-vuotiaiden työttömien työllistämisen ongelmista. Työtön työnhakija pystyy aloittamaan työt nopeasti, on motivoitunut ja lisäksi kokeneen asiantuntijan osaamisen päivittäminen työympäristössä hyödyttää suoraan työnantajan tarpeita.
Motiivina työvoiman tarve
Yhteiskuntavastuutaan toteuttavat yritykset saavat tarvitsemaansa työvoimaa ja ratkaisevat samalla esimerkiksi kehitysvammaisuuteen tai neurokirjon ongelmiin liittyviä työllistymisen haasteita. Kuten POK:n ja Ipin esimerkit osoittavat, osatyökykyisten ja kehitysvammaisten onnistunut työllistyminen perustuu täsmätyön laatimiseen työnhakijan työkyvyn ja osaamisen pohjalta. Tällaista työn muokkaamisen osaamista tarvittaisiin laajemminkin PK- ja julkisella sektorilla.
Tukijärjestelmien selkeyttäminen ja nopeuttaminen ovat usein esitettyjä keinoja, jotta osatyökykyisten työllistäminen olisi sujuvampaa ja tehokkaampaa. Petri Myllynen Stadin ammattiopistosta kertoi Helsingin kaupungin ratkaisuista. Ammattiopiston työllisyyden hoidon yksikkö tukee asiakkaita byrokraattisissa prosesseissa, jotka on usein mainittu työllistämisen kompastuskivinä. Oppilaitosten roolia tulisikin laajentaa työnantajien aktiiviseksi työllistämisen kumppaniksi.
Tukipalvelujen tarkoitus on edistää työllistämistä, eikä ohjeistusten ja viranomaistoiminnan tulisi kuormittaa yrityksiä. Työnantajat korostivat, että työllistämisen motiivina ei kuitenkaan pitäisi olla tuen saaminen vaan todellinen työvoiman tarve.
Velvoitteita vai kannusteita?
Monissa Euroopan maissa on jo otettu käyttöön sääntelyä, jossa erityistä tukea tarvitsevat ryhmät esitetään erityistä suojelua tarvitsevina, jolloin heidän työllistämisensä on etusijalla ja työnantajille on asetettu työllistämisen velvoitteita. On myös luotu toimivia malleja, kuten Ranskan kokeilu nollatyöttömyydestä, joilla työt ja tekijät ovat löytäneet toisensa.
Suomessakin tarvitaan lisää toimia, joilla turvattaisiin osatyökykyisten ja erityisjärjestelyjä tarvitsevien työllistäminen. Osaamisen sivuuttaminen ja joidenkin ryhmien tai yksilöiden eristäminen työmarkkinoiden ulkopuolelle omiin palveluihin ei ole kestävää yhteiskuntapolitiikkaa. Yhteiskunnalliset yritykset pyrkivät yleisen ilmapiirin ja toimintakulttuuriin muutoksen aikaansaamiseen kehittämällä uudenlaisia työllistämisen ratkaisuja.
Lue lisää:
Silta-Valmennusyhdistys. Työvoimaa tarjolla. Osatyökykyisten henkilöiden työllistäminen. Selvitys työllistymisen edistämisen keinoista.
Alanen, P. & Rajas, J. 2024. Osatyökykyisten rekrytoinnilla työvoimaa yrityksiin. Toimivia keinoja, lisäarvoa ja kehittämistarpeita. Työpoliittinen aikakauskirja nro 2, s. 43-55.
Paula Alanen työskentelee tutkimuspäällikkönä Silta-Valmennusyhdistyksessä. Hän on kiinnostunut tiedosta ja tietämättömyydestä päätöksenteossa ja tietämättömyyden seurauksista yhteiskunnallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiselle.