Mitä tulee ottaa huomioon omaa sosiaalista innovaatiota suojatessaan?

Sosiaalisen innovaation kehittäjä saavuttaa suojaamisen avulla brändi- ja tunnettuushyötyjä sekä pystyy ylläpitämään innovaationsa laatua sen levitessä.


Kehitetyt mallit voidaan jakaa kaikkien yhteisöjen vapaaseen käyttöön tai suojata teollis- ja tekijänoikeuksilla eli IPR-oikeuksilla. Sosiaaliseen innovaatiotoimintaan liittyy lähtökohtaisesti avoimuus ja innovaation mahdollisimman laajamittainen leviäminen. Avoimuus ja levittäminen saattavat olla ristiriidassa suojaamisen kanssa tai asettaa erityishaasteita suojaamiselle.

Sosiaalisen innovaation suojaaminen voi olla strategisesti viisasta ja perusteltua, mutta ensin kannattaa pohtia omalle yritykselle tai organisaatiolle koituvien hyötyjen ja toisaalta kustannusten välistä suhdetta.

Mitä hyötyä suojaamisesta on yrityksellesi tai organisaatiollesi, ja ovatko siihen liittyvät kustannukset suhteessa saatuihin hyötyihin? Saavutetaanko suojaamisella riittävät brändihyödyt? Miten voit valvoa tai varmistua suojatun palvelun tai konseptin laadusta, kun sitä jatkokäytetään? Onko jälkikäteisvalvontaan resursseja? Tulisiko tähän rakentaa laadunvarmistusmekanismi, ja kuinka se voisi toimia? Mitä jatkohyödyntäjiltä voi tässä suhteessa edellyttää?

Kaikista tärkeintä on miettiä, mitä hyötyjä sosiaalisen innovaation kehittämisellä tavoitellaan. Onko tavoitteena tuottaa liiketoiminnalla voittoa vai edistää sosiaalisen innovaation leviämistä mahdollisimman laajalle ilman liiketoiminnallisia tavoitteita?

Suojaaminen ylläpitää brändin laatua

Monet sosiaalisia innovaatioita kehittävät yhteisöt arvioivat, että edelläkävijyys on sosiaalisessa innovaatiotoiminnassa ratkaisevaa, ei niinkään suojaus. Koska palvelukonsepteja ja toimintamalleja on välttämätöntä päivittää koko ajan muuttuviin tarpeisiin, ei suojaamisella välttämättä saavuteta kilpailuetua.

Toisaalta suojaamisen avulla saavutetaan brändi- ja tunnettuushyötyjä alkuperäisen sosiaalisen innovaation kehittäjäyhteisölle. Mullistavaan palveluun tai konseptiin voi liittyä laatukriteerejä, joiden suojaaminen on välttämätöntä. Sosiaalisen innovaation ideaan liittyy sekä avoimuus että innovaation leviäminen laajaan käyttöön. Alkuperäisen tuotoksen kehittäjä saa näissä tapauksissa hyötyjä kuitenkin vain silloin, kun se tunnistetaan jatkokehitetyn tuotteen levittämisessä.

Tavaramerkki antaa tuotteelle tai palvelulle painoarvoa

Tavaramerkki suojaa tuotteen tai palvelun nimen, mutta ei sen sisältöä. Merkki tuo luotettavuutta ja painoarvoa tuotokselle ja helpottaa siten markkinointia.

Suojaaminen ei ole mahdollista, jos tuotteelle tai palvelulle on jo olemassa yleiseen käyttöön juurtunut käsite tai nimike. Sosiaalisissa innovaatioissa tällainen ongelma voi olla varsin tyypillinen. Erilaisista IPR-tietokannoista voi varmistaa, ettei merkki loukkaa jo olemassa olevia tuotemerkkejä.

Tavaramerkkiä voi käyttää, vaikkei sitä olisi rekisteröitykään. Tällöin on kuitenkin aina vaarana se, että joku muu hakee samalle merkille rekisteröinnin. Mikäli tavaramerkkiä ei ole rekisteröity tai sen tavaramerkkihakemus on vireillä, voi tavaramerkin yhteydessä käyttää ™-merkkiä. Jos tavaramerkki on rekisteröity Suomessa tai EU:n alueella, voi käyttää ®-merkkiä.

Suomessa sosiaalinen innovaatio on yleensä maksuton sen jatkokäyttäjille, mutta alkuperäinen kehittäjä voi edellyttää innovaation nimen mainitsemista käytön yhteydessä. Silloin sosiaalista innovaatiota ei lisensoida eikä lisenssimaksuilla haeta suoria taloudellisia hyötyjä. Tuotoksen kehittänyt yhteisö voi kuitenkin saada paljon brändiarvoa suojaamisen kautta, kun sen nimi mainitaan alkuperäisenä kehittäjänä. Nimen ja tunnettuuden levitessä yritys tai organisaatio saattaa saada uusia kumppanuuksia ja rahoituksia.

Jälkikäteisvalvonta vaatii resursseja

Suojaaminen edellyttää jälkikäteisvalvontaa, josta tavaramerkin haltijan on vastattava itse. Tavaramerkin haltijan on tärkeää pohtia etukäteen, mitä edellytyksiä alkuperäisellä kehittäjäyhteisöllä on luovuttaa tavaramerkkiä tietoisesti muiden yhteisöjen käyttöön ja miten se voi seurata merkin hyödyntämistä ja laatua. On myös hyvä pohtia strategisesti, onko tällaiseen kontrollointiin ja laadun tarkkailuun edes tarvetta vai annetaanko sosiaalisen innovaation levitä orgaanisesti.

Kehittämistyötä voi jakaa yhteistyökumppanien kesken

Joskus suojaamista voi tehdä myös yhdessä muiden organisaatioiden kanssa, esimerkiksi hankeyhteistyöhön osallistuneessa konsortiossa. Suojaaminen voi toimia alustana ja kannustimena yhteiskehittämiselle, kun yhteinen pohja on jo saatu rakennettua.

Yhteiskehittämiseen ja yhteiseen suojaamiseen voi liittyä myös työnjakoa. Esimerkiksi yksi taho voisi huolehtia koulutuksesta, toinen laadunvarmistuksesta, kolmas brändistä ja mediaseurannasta jne. Varsinkin pienille organisaatioille yhteiskehittäminen on varteenotettava etenemistapa.

Lue lisää

Voit lukea sosiaalisiin innovaatioihin liittyvistä asioista lisää Usein kysytyt kysymykset -sivultamme. Lisäksi voit ottaa yhteyttä suoraan neuvontapalveluihimme.

Mitä ovat sosiaaliset innovaatiot?

Mitä mahdollisuuksia sosiaaliset innovaatiot tarjoavat liiketoimintaan?

Mitä rahoitusmahdollisuuksia innovaatiotyöhön voi hyödyntää?

Mitä eroa on yrityksen yhteiskuntavastuulla ja yhteiskunnallisella yritystoiminnalla?