Työllisyyden edistäminen

Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen tehtävänä on edistää heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllisyyttä. Tämän vuoksi osaamiskeskus muun muassa kerää, arvioi ja levittää työllistymiseen liittyviä hyviä käytänteitä ja malleja. Keruutyötä tehdään Suomessa sekä Euroopassa.

Tälle sivustolle on koottu osaamiskeskuksen arviointityön sekä tutkimuskirjallisuuden pohjalta teemoja, jotka ovat keskeisiä työllisyyden edistämisessä. Teemat ovat:

  1. Yhteistyö
  2. Yksilöllinen tuki ja ohjaus
  3. Osaamisen kehittäminen
  4. Toimintakyvyn vahvistaminen
  5. Työnantajien näkökulma

Lisäksi sivustolla on tietoa hyvien käytänteiden levittämisestä ja skaalaamisesta.

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllisyyden edistämiseen liittyviä hyviä malleja kehitetään usein hankerahoituksella, jolloin tulokset saattavat jäädä täysimääräisesti hyödyntämättä. Tämän sivuston tavoite on myös rohkaista hanketoimijoita hyödyntämään aiemmin kehitettyjä malleja ja jalostamaan niitä eteenpäin.

Osaamiskeskuksen aluetyöntekijät tukevat paikallista kehitystyötä ja heiltä saa tukea mallien jatkokehitykseen esimerkiksi ESR+ -hankkeissa.

Yhteistyö

Työllisyyden edistämisessä tarvitaan monia tahoja, joista keskeisiä ovat julkiset ja yhteisötalouden toimijat sekä oppilaitokset. Työllisyyttä edistävien mallien kehitystyössä on hyvä ottaa huomioon myös työnantajien tarpeet ja tavoitteet, palveluihin osallistuvien kokemukset sekä kansainvälisten kumppaneiden ideat ja näkökulmat.

Hyvän yhteistyön lisäksi kehitystyössä tarvitaan vahvoja verkostoja ja ekosysteemiajattelua. Ekosysteemi tarjoaa yhteiskunnallisille yrityksille tukea, resursseja ja mahdollisuuksia työllisyyttä edistävän toiminnan kehittämiseen ja kasvuun.

Lue myös:

Yhteistyöstä ekosysteemeihin >>
Yhteiskehittämällä kestäviä ratkaisuja työllisyyteen >>

Hyviä käytänteitä ja malleja yhteistyöhön

  • Linkki

    Keijo-kokemusasiantuntijakoulutus

    Mallissa edistetään rikos- ja päihdetaustaisten osaamista ja työllisyyttä. Mallin idean on luonut itse kohderyhmään kuuluva, ja malli kokonaisuudessaan perustuu osallistujien keskeiseen rooliin kehittämistyössä.
  • Linkki

    Lapin sosiaalinen kädenjälki

    Lapin sosiaalinen kädenjälki -verkostossa keskeistä on kaikille avoin yhteiskehittäminen ja kehittämisen suuntaaminen yhdessä määriteltyihin tavoitteisiin. Lapin sosiaalinen kädenjälki -verkostolla ja -hankeperheellä etsitään ratkaisuja työvoiman kohtaanto-ongelmiin ja erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymiseen. Tavoitteena on vastata työvoimatarpeisiin niin, että jokainen löytää paikkansa työelämästä osaamisensa ja voimavarojensa pohjalta.
  • Linkki

    Social Trade, Ruotsi

    Social Trade kokoaa ”saman katon alle” pääasiassa työhön integroivia yhteiskunnallisia yrityksiä, jotka tarjoavat yhdessä tuotteita ja palveluita asiakkaille (esim. catering, huoltotyöt, hedelmäkoritoimitukset). Jäsenenä 18 yhteiskunnallista yritystä, mukana noin 40 yritystä. Perustuu yritysten osaamisen ja resurssien yhdistämiseen, Social Traden kautta toimiminen vain osa yritysten toimintaa.
  • PDF

    Työllistämisen hyvät toimintamallit – tietoa työnantajalle

    Tulokset osoittavat, että edellisen ESR-kauden hankkeet ovat saavuttaneet hyviä työllistämistuloksia kohdennetuilla toimenpiteillä. Osatyökykyisten ja muiden muita heikommassa työmarkkina-asemassa olevien rekrytointiin ja työllistämiseen on siis jo hyviä ja toimivia malleja.Materiaalissa esitellään työnantajien näkökulmasta keskeiset työllistämisen edistämisen hyvät toimintamallit sekä suosituksia kohderyhmän työllistämiseen. Materiaali tuotettiin ESR+ -hankkeen ”Selvitys osatyökykyisten ja muiden muita heikommassa työmarkkina-asemassa olevien rekrytointien helpottamisesta” (S30042) tuloksista. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto, Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027-ohjelman valtakunnallinen teema Uusia työmahdollisuuksia työpaikkoja kehittämällä sekä Silta-Valmennusyhdistys.

Yksilöllinen ohjaus ja tuki

Yksilöllinen tuki ja ohjaus tarkoittaa lähestymistapaa, jossa työllistymispalvelut ja ohjaus räätälöidään vastamaan yksilöllisiä tarpeita. Tavoitteet asetetaan yhdessä henkilön kanssa, ottaen huomioon hänen toiveensa, tavoitteensa ja kykynsä. Tavoitteet voivat liittyä työllistymiseen, koulutukseen tai ammatilliseen kehitykseen.

Parhaisiin tuloksiin työllistämisen tukitoimissa päästään, kun eri toimenpiteitä yhdistetään: tarjotaan riittävästi yksilöllistä tukea ja tehdään moniammatillista yhteistyötä, joka yhdistää sopivat palvelut oikea-aikaisesti unohtamatta tiivistä yhteistyötä työnantajien kanssa.

Lue myös:

Tuloksia yksilöllisellä ohjauksella >>
Työnantajien valmiudet täsmätyökykyisten työllistymiseen vahvistuvat tiedolla ja tuella >>

Hyviä käytänteitä ja malleja ohjaukseen

  • Linkki

    IPS-toimintamalli

    Tuetun työllistymisen IPS – Sijoita ja valmenna! -toimintamallilla edistetään mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden työmarkkinoille pääsyä, paluuta ja siellä pysymistä. Lyhenne IPS tulee englannin kielen sanoista Individual Placement and Support ja malli perustuu työhönvalmennukseen. Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että IPS-palvelun tuloksellisuus on kaksin- tai kolminkertainen verrokkipalveluihin nähden.
  • Linkki

    Ratas-malli

    Ratas-mallissa tarjotaan palkkatuetussa työssä ja työkokeilussa oleville tukea muun muassa pienryhmävalmennuksilla, joissa on lisätty maahanmuuttajataustaisten työ- ja työelämätaitoja sekä suomen kielen taitoa. Yksi merkittävä tekijä mallissa on ollut työnantajayhteistyö ja rekrytointitapahtumien järjestäminen. Työllistymistä välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille on madallettu yhdistämällä mallin eri osia saumattomasti, kuin rattaita hyvin toimivassa koneistossa.

Osaamisen kehittäminen

Myös täsmätyökykyisten osaamisen kehittämiseen tarvitaan yksilöllisiä ja räätälöityjä ratkaisuja. Osaamisen kertymiseen vaikuttaa erityisen paljon kolme taustatekijää: miten työnantajat arvioivat osaamista rekrytoidessaan osatyökykyistä henkilöä, millä menetelmillä kertynyt osaaminen voidaan todentaa sekä miten osaamisen kasvua voidaan havainnoida arjessa, työtehtävien lomassa.

Osaamisen todentamisen välineistä opinnollistaminen on yksi käytetyimmistä. Osaaminen tunnistetaan omassa työ- tai oppimisympäristössä ja se muotoillaan tutkintojen perusteiden mukaiseksi, jolloin se voidaan virallisesti tunnustaa esimerkiksi näyttöjen avulla. Tämä edellyttää hyvää ja tiivistä yhteistyötä oppilaitosten kanssa.

Opinnollistamisen ja siihen kytkeytyvän yksilöllisen tuen menetelmiä on kehitetty useissa eri kehittämishankkeissa. Yksilöllinen tuki voi koostua esimerkiksi mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyvästä kuntoutuksellisesta tuesta, arjen rytmien ja taitojen tukemisesta tai oppimiseen liittyvien asioiden yhteisestä suunnittelusta ja toteutuksesta.

Lue myös: 

Osatyökykyiset ja osaamisen kehittäminen >>
Osaamisen kehittämisen monimuotoisuus >>

Hyviä käytänteitä ja malleja osaamisen kehittämiseen

  • Linkki

    Valo-valmennusmalli

    Valo-valmennus on opinnollistamisen malli ihmisille, jotka haluavat suorittaa ammatillisen tutkinnon osan tai osia ilman, että opiskelevat oppilaitoksessa. Valo-valmennuksessa osaaminen kartutetaan ja osoitetaan epämuodollisissa oppimisympäristöissä. Valmennus ja sen käyttöönotto on maksutonta.

Hyvien käytänteiden ja mallien levittäminen ja skaalaaminen

Monet työllistymismallit ovat sosiaalisia innovaatioita, joiden skaalaamisella tarkoitetaan vaikuttavuuden kasvattamista tai innovaation levittämistä.

Sosiaalisten innovaatioiden skaalaamisessa on tunnistettu selkeitä pullonkauloja. Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita rahoitus: vaikka enenevissä määrin hankesuunnitelmiin pyydetään kirjaamaan, kuinka toimintaa aiotaan juurruttaa ja levittää hankkeen jälkeen, vain harvoissa työllistämismalleja kehittävissä hankkeissa on sisäänrakennettuna suunnitelma sen varalle, että jokin toimii.

Työllistymismallin levittäminen ja skaalaaminen tulee ottaa huomioon kehitystyön eri vaiheissa. Paikallista mallia kehitettäessä tulee varmistaa mitkä tahot mallia käyttävät hankkeen jälkeen, ja tarvitaanko siihen lisärahoitusta. Valtakunnallisesti tai jopa kansainvälisesti levitettävän mallin osalta tulee pohtia millä edellytyksillä mallia voi laajentaa valtakunnallisesti, mukaan tarvitaan todennäköisesti uusia toimijoita ja uusia rahoituksia.

Lue myös: 

Skaalaamalla lisää työllisyyttä – toimivat mallit hukkuvat jatkuvassa kehitystyössä

Hyviä käytänteitä ja malleja levittämiseen ja skaalaamiseen

  • PDF

    Ranskan nollatyöttömyysmalli

    Ranskan Nolla-pitkäaikaistyöttömyyskokeilun tavoitteena oli työllisyysratkaisujen löytäminen erityisesti alueille, joilla on ollut paljon pitkäaikaistyöttömyyttä. Mallin keskiössä on yhteistyö alueilla eri toimijoiden kanssa ja pitkäaikaistyöttömien henkilöiden osallistaminen prosessiin.