Yhteiskunnallisella yritystoiminnalla edessä loistava tulevaisuus

Hyvää ja kestävää tulevaisuutta ei synny ilman uudenlaisia tapoja ratkaista yhteiskunnallisia haasteita. Yhteiskunnallisella yritystoiminnalla on kaikki mahdollisuudet menestyä, kun sosiaalisesti ja ekologisesti kestävät ratkaisut nousevat yhä tärkeämmiksi kilpailukykytekijöiksi.

Muutospaineita yhteiskunnallemme aiheuttavat muun muassa digitalisaation eteneminen ja teknologioiden sulautuminen, syrjäytyminen ja osattomuus sekä mielenterveyden ongelmat, ikääntyminen ja vihreä siirtymä.

Yhteiskunnalliset yritykset tuottavat yhteiskunnallisia ja sosiaalisia innovaatioita etsiessään uusia ratkaisumalleja yhteiskunnan ongelmiin, paikallisesti ja lähellä kansalaisyhteiskuntaa.

Muutos syntyy uudesta tavasta nähdä ja tehdä.

Monet suomalaisten arkeen juurtuneet innovaatiot, palvelut ja toimintatavat ovat syntyneet yhteiskunnallisten yritysten, järjestöjen ja vapaaehtoisten kehittämistyöstä. Suomalainen innovaatiopolitiikka ja -järjestelmä eivät kuitenkaan riittävän hyvin tunne yhteiskunnallisten yritysten innovaatioprosesseja tai tunnista niiden roolia ja vaikutusta.

Jatkossa tarvitaan entistä enemmän ilmiö- ja ongelmalähtöistä, sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja systeemitason yhteiskunnallisia innovaatioita. Innovaatiopolitiikan pitää aktiivisesti tukea uusien hyvinvointi-innovaatioiden syntymistä.

Maaseudun tulevaisuus rakennetaan yhteisötalouden voimin

Maaseudun palvelut ovat vuosikymmenten saatossa vähentyneet ja keskittyneet maakuntien keskuksiin. Yhteisölähtöisten yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytysten parantaminen ja maaseudun näkökulman nostaminen vahvemmin keskusteluun on tärkeää juuri nyt.

Maaseutualueilla yhteisöillä on vahva rooli paikallisten palveluiden tuottajina. Ne toteuttavat usein palveluita, joita on totuttu näkemään julkisen sektorin tehtävinä tai markkinaehtoisessa palveluvalikoimassa. Esimerkkejä tästä ovat lasten päivähoito, ikäihmisten koti- ja tukipalvelut, vesihuolto sekä infrarakentaminen ja -ylläpito.

Nykyisessä tilanteessa monellakaan hyvinvointialueella tai kunnalla ei välttämättä ole tarpeeksi resursseja lähipalveluiden toteuttamiseksi tai niiden kehittämiseksi. Varteenotettava ratkaisu löytyy kuntien tai hyvinvointialueiden ja paikallisyhteisöjen yhteistyöstä. Ne vastaavat asukkaiden palvelutarpeisiin, tukevat alueella jo olemassa olevaa toimintaa ja tuottavat liiketoiminnan kautta lisäresursseja paikallisyhteisöön. Ne tuottavat ja voivat tuottaa palveluja, joita muut eivät pysty tai halua markkinalähtöisistä syistä tuottaa.

Yhteisötalous ja digivihreä siirtymä

Digivihreä siirtymä on eurooppalaisen politiikan painopisteitä. EU:ssa yhteisötalouden toimijat halutaan mukaan sen toimeenpanoon. Asian eteenpäin viemiseksi komissio julkaisi marraskuussa 2021 lähi- ja yhteisötalouden teollista ekosysteemiä koskevan raportin.

Mitä tämä voisi tarkoittaa käytännön tekoina?

Esimerkiksi yhteisötalous-, elektroniikka-, kemian- ja tekstiiliekosysteemien toimijat voisivat rakentaa yhteistyötä jätteiden vähentämiseksi ja uudelleenkäytön edistämiseksi osana kiertotalouden arvoketjuja.

Vihreän talouden ja kiertotalouden liiketoimintamallit tarvitsevat taloudellisia kannustimia ja kannustavaa sääntelyä. Tämä edellyttää entistä parempaa koordinaatiota viranomaisten välillä. Lisäksi on kehitettävä rahoitusjärjestelmiä ja rakennettava vaikuttavuusarvioinnin työkaluja.

Vihreän ja digisiirtymän toimeenpano haastaa osaamisemme. On välttämätöntä lisätä vihreää osaamista kaikilla koulutusasteilla unohtamatta osaamisen sertifiointia ja kohdennettuja koulutusohjelmia.

Huomiota on syytä kiinnittää myös uusiin liiketoimintamalleihin, alustatalouteen sekä rahoitusalustojen kehitystyöhön. Mahdollisuuksia ovat mm. kansalaisjoukkorahoitukset, sosiaalinen rahoitus, vaikuttavuusinvestoiminen ja lahjamuotoiset alustat sekä kumppanuudet yleiskäyttöisten verkkoalustapalvelujen tarjoajien kanssa.

Innovatiiviset kaupungit tarvitsevat yhteisötalouden toimijoita

Valtio on solminut 16 kaupunkiseudun kanssa innovaatiotoimintaa vahvistavat sopimukset. Sopimuksilla kehitetään innovaatiotoiminnan ekosysteemejä eli tiiviitä yhteistoimintaverkostoja, vahvistetaan osaamiskärkiä sekä lisätään TKI-toiminnan vaikuttavuutta. Sopimusten sisällöt perustuvat kaupunkiseutujen paikallisiin vahvuuksiin, mutta ne kaikki liittyvät laajoihin ajankohtaisiin teemoihin, joita ovat vähähiilisyys, digitaalinen teknologia sekä hyvinvointi ja terveys.

Suomesta halutaan luoda vuoteen 2030 mennessä maailman toimivin kokeilu- ja innovaatioympäristö. Valtion ja kaupunkien väliset ekosysteemisopimukset ovat myös olennainen osa kansallisen TKI-tiekartan uutta kumppanuusmallia, jonka tavoitteena on vahvistaa julkisen ja yksityisen sektorin välistä TKI-yhteistyötä. Tähän tilaisuuteen yhteisötalouden toimijoiden tulee tarttua.

Innovatiiviset kaupungit ottavat yhteisötalouden toimijat aktiivisesti mukaan kaupunkisuunnitteluun. Hyviä esimerkkejä löytyy muun muassa asuinympäristöjen ja lähiöiden kehittämisestä, koulutus- ja kulttuuritoimesta sekä monikulttuurisuuden edistämisestä.

Yhteisötalouden edistämisen aika on nyt

Yhteisölähtöisten yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi tarvitaan lisää jaettua asiantuntijuutta, lisää tietoa ja osaamista, uudenlaisia palvelutuotannon yhteistyö- ja toimintamalleja, yhteisöille soveltuvia rahoitusmalleja sekä hallinnon rakenteiden päivittämistä. Näiden edistämiseksi tarvitaan koordinaatiota sekä tutkimustiedon ja käytännön kokemusten yhdistämistä.

Erityisen tärkeää on nyt ottaa vauhtia EU:n yhteisötalouden suosituksesta. Valtakunnallinen strategiatyö laajassa kumppanuudessa ja eri politiikkalohkot kattaen on käynnistettävä ripeästi. Alue- ja paikallistason työtä tukee esimerkiksi Yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintaedellytysten parantaminen -koordinaatiohanke.

Kirjoittaja: työmarkkinaneuvos Tuija Oivo